Vainon King -niminen pentu syntyi 6. maaliskuuta 1927 Helsingissä suomalaisen koirankasvattajan Heikki Lampisen kotona. Lambinen perusti koirankopin Vainon-nimellä ja rekisteröi sen Suomen Kennelliitolle vuonna 1923. Perustavan äidin nimi oli Vainon (1918-1929), jonka monet koirat voittivat mestaruuden. Maaliskuussa 1927 syntyneen pentueen isä oli suomalainen koira nimeltä Klang Voroburgista. Porvoolainen Ono Lindquist osti Vynon King -pennun ja aloitti kouluttamisen viemällä hänet metsästykseen ja koiranäyttelyihin.

Suomen Kennelliitto

Suomen Kennelliiton 22. näyttelyssä toukokuussa 1929 Vynon King valittiin Suomen Kennelliiton parhaaksi luokaksi. Näyttelytuomari Ivar Ekberg löysi hänelle pitkän, vaikuttavan ja hyvin rakennetun koiran. Rintakehän syvyys ja kurkkumätä olivat erinomaiset ja pää muotoinen. Mutta tuomari kritisoi jalkojensa kevyttä luurakennetta ja takkinsa lyhyyttä ja pehmeyttä. Tässä näyttelyssä 51 suomalaista koiraa oli avoimessa luokkahuoneessa ja yhdeksän vei kotiin ensimmäisen luokan palkinnon. Yhdeksän arvostetun palkinnon voittajat arvioitiin uudelleen ja Vainon King julistettiin voittajaksi. Ensiluokkainen tuomari kiitti kuningasta kunnolla rakennetusta ja hyvässä kunnossa. Toinen hyve oli, että koira pystyi seisomaan rauhallisesti ja sulavasti tuomarin edessä. Tämän voittajan elämä osoittautui tapahtumarikkaaksi: vuonna 1929 hän parisi ainakin kahta koiraa, ja seuraavana vuonna hän teki taiteilijan. Hänen myöhemmistä vuosistaan ​​ei ole vielä saatu tietoja. Kuninkaalla oli saman pentueen sisar Vainon Kaiho, joka myös voitti mestaruuden ja on myös kuollut Ravander Rawasin patsaassa.

Erityinen rodurekisteri

Vainon-kuningas kirjattiin suomalaisten koirien erityisrotujen rekisteriin vuonna 1929. Se toimi esimerkkinä, kun Suomen koiranrotu standardi valmistui vuonna 1932. Toimituskunta kokoontui Kämp-hotellissa, johon Ravander Rawas toi pienen patsaansa muistuttamaan. heille Vainon Kingin ulkonäöstä. Komitea päätti, että patsas tulisi valaa myös pronssiin, mutta Helsingin yliopiston museo ei tiedä, onko tämä suunnitelma toteutunut. 1930-luvun alussa arabiakeramiikkatehdas kokeili Vainon King -laastin keraamista versiota. Tämä koe ei johtanut massatuotantoon, mutta Vainon Kingin keraaminen kopio on säilynyt ja kuuluu nyt Designmuseon kokoelmiin. Helsinkiläinen Lisa Raionio Anton Ravander Raunio lähetti suomenkielisen runon, jossa hän ylisti Finon Kingiä seuraavasti: vainon king – in jäänyt monin tavoin. / Sen tyypissä at rodun jalous ja käyttövoima / Sen luonteen rehtiys niinoughin ̶ ̶. (Vainon King, tämä upea koira / mainitaan monista syistä. / Hän edustaa rodun aatelisuutta ja voimaa / Hänen ekstrovertti, virheetön persoonallisuutensa.)